Kasvimaan paikka perattu

Huh huh, nyt on kyllä ihan poikki olo! Näin laiskotellun talven jälkeen yhtäkkinen pihatöiden alkaminen käy kyllä voimille, varsinkin kun tälle keväälle on suunnitteilla jos jonkinlaista hommaa.

Mutta raivasinpa tänään tulevan kasvimaan paikan. Harmitti kun en ottanut ennen - jälkeen kuvia, tai siis jälkeen kuvia kyllä mutta en taas hoksannut napsia kuvia ennen kuin aloin hommat, kun en oikeastaan ollut ihan varma, mitä alan edes tekemään :-)

Mutta kaivoin nyt sitten eiliseltä huonohkon kuvan ko. alueesta.

Eli tuossa heti puiden jälkeen on kivipengerrys, ja alas olisi tarkoitus tulla kasvimaa, tai voi sen sitten kylvää täyteen vaikka kesäkukkia, jos ei jaksa kasvimaata hoitaa :-) Mutta koska paikka oli jo kolmisen vuotta saanut kasvaa ihan mitä ikinä maasta puskee ja taivaalta tipahtaa, siellä kasvoi hirmuinen heinikko ym. ei-niin-toivottua kasvustoa.

Suunnitelmat olivat jo valmiina paperilla ja vaikuttivat hyvältä tietty, heh. Eli koska paikalla oleva maa on aikoinaan tontille tuotua savista täytemaata, jossa ei tosiaan kasvaisi kuin leskenlehdet ja pihasauniot, ajattelin että korotan kivimuurilla noin 50 sentin korkuisen puoliympyrän muotoisen altaan, jonka keskeltä menee polku. Polku tulee samaan linjaan ylemmällä tasolla olevan polun kanssa, joka tulee terassilta suoraan luumupuiden keskeltä kivipenkereelle, kuvassa siis tuo luminen kohta puiden välissä. Penkereeseen kun taiteilee portaat jotenkin, niin siitä voi sitten kulkea mukavasti ja vaikka kottikärryjenkin kanssa.

Tänään aamupäivällä hommattiin mursketta läheisestä soraliikkeestä, kun ajattelin, että alan jo tehdä pohjia muuria varten valmiiksi, niin voin ensi viikolla tilata kivet ja alkaa vaikka latoa niitä paikoilleen heti kun tulevat. Ja murskeen hakemisen jälkeen oli aika käydä tuumasta toimeen ja alkaa tosiaan valmistella kasvimaan paikkaa! Muurille tarvisi kaivaa 30 cm leveä oja ja tiivistää siihen vähintään 20 cm murskekerros, ja muualle levittää suodatin- kangas estämään paikalle levahtaneiden juuririkkakasvien puskeminen tuoreelle kasvimaalle.

Mutta kyllä meinasi usko loppua heti alkuunsa, kun tallustelin lapion kanssa paikalle ja katsoin aluetta nyt oikein sillä silmällä, että tästä se kasvimaa tarvisi raivata. Lähellä oli, etten samantien lähtenyt sisälle etsimään netistä vuokrattavia kaivinkoneita, näin jo sieluni silmin kuinka pikku kaivuri näppärästi kaapisi pintamaan ja kaivaisi muurinpohjan murto-osassa siitä ajasta kun taistelen savimaan kanssa pelkällä lapiolla.

Onneksi kuitenkin muistin vanhan kunnon Fiskarsin rautaharavan, ja ajattelin että voisin ainakin haravoida heinät pois jotta voisin ainakin luonnostella kasvimaan kohtaa maahan, vaikken sen kummempaa saisikaan aikaan. Ja kas kummaa, kyllä sieltä sitten irtosi aika mukavasti ne heinätupot ym. viimevuotiset kasvinjämät ihan juurineenkin, koko päivän sain kyllä vääntää mutta illalla oli sitten alla näkyvä tulos!

Alemmasta kuvasta näkyy tilanne ennen ja jälkeen "raivauksen", oikealla oleva alue oli ihan samannäköistä kuin tuo vasemmalla oleva, mutta niin vaan puhdistui ja mukavasti tasoittuikin, pelkäsin että väkisin jää paljon rinnettä, joka hankaloittaa muurin kasaamista, mutta kyllä se aika suhtsuoraksi tasoittui.

Ja tässä vielä yksi kuva, kyllä nyt on tosiaan väsynyt mutta onnellinen olo :-) Sain koko alueen siivottua, ja kuvan ottamisen jälkeen piirtelin vielä merkkausvärillä kaivuupaikat, joten seuraavan kerran kun hommiin pääsee, toivottavasti maanantaina, voi alkaa vaikka ojankaivuun. Suodatinkangasta on jo 30 m2 valmiina, niin sen kyllä pitäisi riittää tähän projektiin.

Kasvimaan tieltä piti purkaa kehikkokomposti pois alta, ja sen pohjaltahan löytyi tosi hyvän näköistä valmista multaa, siinä oli vaan jäljellä vielä isoja oksan ym. -palasia, mutta seulomalla siitä saisi jo mainiota kukkapenkin kevätkatetta. Vaikka joissain kompostikirjoissa sanotaan, että kompostimultaa ei tarvi seuloa, niin olin kuitenkin jo suunnitellut multaseulan ja hankkinut tarvittavan verkonkin valmiiksi. Vähän kun miehelleni vinkkasin, niin hän innostui nikkaroimaan alakuvassa näkyvän kompostiseulan.

Jalat saa käännettyä kehikon tasolle, joten seulaa voi halutessaan käyttää myös esim. suoraan kottikärryn päällä, tai sitten tosiaan noin niinkuin kuvassa, eli kompostia voi heitellä tuosta helposti lapiolla kyytiin ja sitten kun sitä seulassa aikansa pyörittelee, niin roskat jäävät hienosti seulaan kuten alakuvassa...

... ja seulan alta löytyy kasa ihanaa muhevaa kompostimultaa! Kuva ei tee ihan oikeutta mullalle, se oli tosiaan luonnossa ihan mustaa ja tasaisempaa kuin miltä se kuvassa näyttää. Sain tuosta vajaan kottikärryllisen talteen, aion levittää sen johonkin kukkapenkkiin kun vaan ehdin. Etupihalla olen saanut neljäsosan pensas/kukkapenkistä siivottua, sinne ainakin voi tuota jo levitellä. Kunhan iso komposti sulaa (se on vieläkin jäässä!) niin sieltä tulee sitten lisää multaa toivottavasti.

Tänään oli tosi ihana ilma, poikien kanssa hääräiltiin hihattomissa paidoissa pihalla. Mahtoiko olla +17 astetta lämpimimmillään, niin ainakin keittiön lämpömittari näytti. Ja auringossa tietty oli vielä lämpimämpää, etelän puoleisella terassilla oli oikein kuuma vaikka ei enää toppahousuja ollutkaan :-)

Pajupuut on punottu ja lumet melkein sulettu, pääsiäinen täällä ja lomafiilis päällä!

Äiti lueskeli minulle eilen pääsiäis"runoja" netistä niin jäi tuo riimittely päälle... ;-) Ihanaa jee, pääsiäinen ja neljän päivän loma! Olen tässä miettinyt, että ehkä se talviloma on kuitenkin ihan jees juttu, olisi varmaan ollut hyvä pitää semmoinen tässä jossain välissä, mutta nyt on tosiaan pääsiäisloma ja toukokuussa ajattelin mahdollisuuksien mukaan pitää pari pidennettyä viikonloppua, niin saisi pihahommia mukavasti tehdyksi. Kyllä siinä työstressi unohtuu kun siirtää 15 kuutiota multaa kottikärryillä paikasta toiseen...


Siinä ne nyt ovat, kaikki suunnittelemani pajupuut valmiina. Pajujen silmut alkavat jo lupaavasti pullistella, ja ihan viime hetkillä kyllä sain hommat valmiiksi, koska sitten kun kasvu alkaa, ei paju enää kestä niin hyvin punomista. Jännittävää nähdä mitä noille alkaa nyt sitten tapahtua ja saako niitä leikattua niin kivan näköisiksi kuin mitä kirjan kuvat olivat! Täytyy teroittaa leikkurit valmiiksi... ;-)

Olemme sunnuntaina menossa pääsiäiskylään, pajupiiskoja jäi vielä jonkun verran, joten mietin että jos tekisinkin tuliaisiksi pari pientä pajupuuta. Huomenna kun on kuitenkin kaupat taas auki, niin ehtisin käydä ostamassa jotain kivoja ruukkuja.

Tämän yhden ns. belgialaisen puun tein itse asiassa jo viime lauantaina, en vaan ehtinyt blogiin sitä aikaisemmin päivittää. Kirjan mukaan tämän esikuvana on belgialaiset punotut aidat, tässä se on vaan laitettu ympyrän muotoon. Näitä tein kaksi, ajattelin että ne voisivat olla kivat jossain tuolla etukuistilla sisääntulon "portinpylväinä".

 Tässä taas lähikuvassa litteärunkoinen palmikkopuu, se on tehty viiden säikeen palmikkona, niin runko on litteä ja leveä. Ensimmäisessä kuvassa näkyy puun yläpääkin, se jäi kivasti jo valmiiksi "harottamaan" tasaisesti eri suuntiin, niin latvuksesta tulee kauniin mallinen.

Yhden kuva nappasin pihaltakin, nurmikolta on jo lumi sulanut kokonaan. Aamulla satoi hetken aikaa ihan kaatamalla, niinkuin kuvastakin näkyy, niin ilma oli edelleen tosi harmaa. Toivottavasti nurmikot kuivuvat haravointikuntoon tässä vielä viikonlopun aikana. Nyt itse asiassa ulkona porottaa jo aurinko, joten en viitsi harmaalla säällä otettuja kuvia enempää laittaakaan, vaan napsin uudet kuvat auringonvalossa :-)

Viime lauantaina sain myös levitettyä talven aikana kertyneet tuhkat tuonne pensaiden juurelle, kuvassa näkyvä kohta onkin aina tosi helposti sammaloituvaa. Täytyy seurata kesän mittaan, riittääkö tuhka vai tarviiko vielä lisätä kalkkia. Viime kesänä sitä jo hiukan heittelin, mutta tosiaan ilmeisesti tuossa kohdin maa happamoituu nopeasti, kun sammalet siellä innolla pörhistelevät.

Jokohan uskaltaisi poistaa viimeisetkin pupuverkot puilta, luulisi että luonnosta löytyy jo parempaa syötävää kuin kuiva puunkuori. Mutta sitten kyllä harmittaisi superisti, jos vielä uudestaan rusakot hyökkäisivät pihapuiden kimppuun, niin mieluummin pidän verkkoja hiukan liian kauan, kun ei niistä sen kummempaa haittaakaan ole. Katsotaan jos viikonlopun aikana ehditään pitää myös omenapuiden leikkajaiset, näin pitkäperjantain suruteemaanhan se kyllä sopisi hyvin. Kyseessähän ei siis ole normaali kevätleikkaus, vaan koska puput popsivat puut täysin kaljuiksi lumen yläpuolelta, ne on leikattava kokonaan poikki ja kaivettava ylös maasta :-(

Puut saavat vielä uuden mahdollisuuden säleikköpuina, täytyisi vaan rakentaa se kiviallas tuohon takaterassin ympärille ennen kuin ne pääsee istuttamaan. Ajattelin istuttaa rungot väliaikaisesti isoimpiin purkkeihin, mitä löydän, jotta ne pysyisivät hengissä siihen asti kunnes uusi istutuspaikka on valmis. 

Mutta nyt ulos ja mittailemaan kasvimaan paikkaa, kävin kivikaupassa jo katselemassa, ja oikeastaan puuttuu enää mitat niin voisin tilata kivet sekä kasvimaalle että terassin kivialtaaseen. Jos oikein tässä innostuu, niin muurien pohjia voisi jo alkaa kaivella, katsoin juuri, että soraliike on huomenna auki niin saisi haettua mursketta ja pääsisi jo oikein hommiin kasvimaan osalta!

Lumet sulaa ja kevät etenee

Ensimmäiset kukat kasvaa jo pihallakin! Etupihalla pilkistää tämmöisiä pikku nuppuja, roskien ja talvisten pupunpapanoiden keskeltä. Jopa pensasruususta on napsittu pari oksaa, luulisi niiden olevan liian piikkisiä purtaviksi. Tai no joo, ei oksia oltu syötykään, ainoastaan napsaistu poikki ja jätetty niikseen maahan. 

Lunta riittää kyllä vielä, sekä etu- että takapihalla. Kun ollaan täällä metsän reunassa mäen alla, niin tänne tulee kevät paria viikkoa myöhemmin kuin naapureille ylhäällä etelärinteessä... Mutta nyt on muutamassa päivässä lumikasat hävinneet ihan silmissä, vaikkei niin erityisen lämmin olekaan ollut. Sivupihan pensasaidan juurikin on jo ihan lumesta paljas. Olisi ne tuhkat vissiin tarvinnut jo levittää... No, vielä ne ehtii, maa on sen verran märkää että eiköhän ne sinne liukene.

Alppiruusut näyttää jo vähän pirteämmiltä, tai ainakin isommilta kun ovat paljastuneet lumen alta :-) Muistaakseni sain viime syksynä livautettua niille syyslannoitetta, saapa nähdä miten kukkivat tänä vuonna.

Takapihaltakin on maa paikoin paljastunut... ja sieltähän pilkottaa jotain vihreääkin.

Jouluruusuthan ne siinä, edelleen hengissä ja lähempi tarkastelu paljastaa, että kukkia on pian odotettavissa täältäkin. 

Kohta pääsee jo mallailemaan kasvimaan paikkaa kohdilleen, jos vihdoin tänä keväänä saisi senkin tehtyä! Kovasti tekee jo mieli kuopsuttelemaan kukkapenkkejä, ovat niin ruhjuisen näköisiä kun kaikki syksyn lehdet ja muut jämät vielä niin hyvin ovat näkyvillä. Mutta vielä joutuu jonkun aikaa odottelemaan, sen verran on lunta kuitenkin jäljellä joka puolella. Jos ne tuhkat saisi leviteltyä ensi hätään, se auttaisi lumienkin sulamista :-)

Ensimmäinen pajupuu punottu

Jee, sain tänään tehtyä altakasteluruukut niille tuleville pajupuille ja jopa punottua ensimmäisen puun valmiiksikin!

Tässä vähän dokumentointia työn etenemisestä... Ideahan on pääosin yhdestä nikkarointikirjasta, jossa tehtiin puusta kukkalaatikko altakastelulla, ja niitä ohjeita koitin soveltaa muoviruukkuihin.

Kuvassa itsetehdyn altakasteluruukun resepti: iso (varsinkin korkeussuuntaan) ruukku, sopiva putki veden lisäämiseen, kosteutta kestävä välipohja (tässä parisenttistä Finnfoamia) ja kastelumattoa, joka tuo veden vesitilasta multaan. Pohjaan pitää vielä loveta aukko putkelle, Finnfoamia oli kätevä leikata ihan puukolla, ja sen sai muotoiltua sopivan tiukasti putken ympärille niin ettei multaa pääsisi vesitilaan. Ruukun on tosiaan syytä olla korkea, ihan litran-parin vestitilan vuoksi ei isoon ruukkuun vielä kannata altakastelua tehdä. Ei noihinkaan tullut kuin 4 litran vesisäiliö, se huono puoli Finnfoamissa on että se vie sen pari senttiä korkeussuuntaan tilaa, joten oli pakko vähän nipistää veden määrästä, jottei multatila olisi jäänyt liian matalaksi. Vähimmäisvaatimus pajupuille punontakirjassa oli 20 cm multaa, ja sen verran suunnilleen sainkin jätettyä mullalle.

Putken se pää, joka menee veteen, kannattaa sahata vinoksi, jottei veden täytössä tule mitään ongelmia. Jos suora putki on tiiviisti pohjaa vasten niin aika hintsusti saattaa mennä vettä säiliöön... Sain oikein jälkikasvulta apua putkien sahaamisessa, eikä edes ihan kauhesti tarvinut pakottaa ;-)

Tässä systeemi koottuna. Kastelumatto täytyy laittaa niin, että se ulottuu ihan ruukun pohjaan asti, jotta se imee vähänkin veden multatilaan kasvin ulottuville. Kokeilin laittaa vettä putkesta sisään, kun tämähän ei vielä ole mikään testattu konsepti, ja kyllä hetken päästä alkoi matto kastumaan reunoilta ja pikkuhiljaa päältäkin.

Tässä vielä tuotetiedot ruukusta, jotta voin sitten talvella muistuttaa itselleni, kuinka paljon pakkasta ruukut kestivätkään :-) Materiaali on aitoa ruotsalaista muåvia, kevyttä ja kestävää!

Eihän siinä sitten muuta kuin mullat ruukkuun ja odottelemaan pajukeppejä. Ruukuthan ovat Kodin Terran löydöksiäni, vaikka ne ovat muoviset, mielestäni ne ovat ihan kivan näköiset eivätkä näytä ollenkaan "ämpärimäisiltä". Rullaritilät ostin samalla reissulla, ruukkuja voi rullailla kevyesti paikasta toiseen eikä terassipuu muhi ruukun alla niin että jää rumia renkaita terassille loppukesäksi... Saas nähdä, miten kestävät, renkaat eivät vaikuttaneet parhailta mahdollisilta, mutta kun ritilä oli muuten just niin parahultainen, niin otin ne silti.

Tosiaan ehdin yhden pajupuun kanssa harjoittelemaan punontaa, kuvassa on kaksi ensimmäistä kierrosta valmiina. Aika löyhäksi jäivät punokset, ja eihän tuo nyt muutenkaan ihan ammattipunojan käsialaa ole, mutta hei, oli eka kerta ikinä kun kokeilin! Punontapajutkin täytyi vielä käydä hakemassa, kun en niitä silloin muistanut, kun varsinaisia runkopajuja hankin. Se olikin itse asiassa vaikeampi homma kuin luulinkaan, ohuita pajuja ei niin vaan löytynytkään. Täytyy ennen seuraavaa kertaa käydä varmaan uudella hankintareissulla, huomasin punoessa, että suurin osa hakemistani pajuista oli aivan liian paksuja siihen hommaan. Mutta niistä voi sitten askarrella taas jotain muuta, lykkäsin nekin talteen muiden pajujen kanssa.

Ja tässä valmis luomus. Pajuthan ovat tuoreita, olen säilyttänyt niitä vesiämpärissä korjuusta saakka, joten niiden pitäisi tuosta lähteä kasvamaan ja sitten leikkaamalla saa muotoiltua kivan pikkupuun. Tämän puun malli on itse asiassa semmoinen, että siihen on tarkoitus kasvattaa hiukan pidempiä oksia, jotka sitten pujotellaan ristiin rastiin rungon päälle ja sisälle. Se voisi olla talvellakin sitten hauskan näköistä, kun oksasyheröt tulee näkyviin.

Jotenkin tuo koko systeemi alkoi loppuvaiheessa vetää aikamoisen vinoon, mutta ei kai se sitten enää näy kun oksat alkaa kasvaa ja piilottavat tuon yläosan sisäänsä. Mallikuva ko. puusta on itse asiassa pajupunontakirjan kannessakin, eli tuollainen siitä pitäisi tulla. Saapa nähdä, miten lähtee kasvamaan, vai lähteekö ollenkaan, vai purkautuuko punonnat, seuraan tilannetta ja raportoin tänne!

Ruukun pinnalle aion vielä laittaa jotain katetta, luultavasti nyt sitten valkoista kiveä, kun tuo putkikin on valkoinen niin maastoutuu sitten paremmin piiloon... Hyvät tilat tuohon reunoille jäi myös jollekin kesäkukille, se voisi olla kiva kanssa. Vaikka jotain reunan yli rönsyävää, se voisi kyllä olla vielä parempi kuin kivikate.

Mutta nyt nukkumaan jotta jaksaa huomenna puutarhamessuille! :-)

Kevätkukkia

Tarttui taannoiselta Kodin Terra -keikalta mukaan muutakin kuin purkkeja ja multaa.

Pikku "kasvihuoneeseen" löytyi pikkupikku helmililjoja, valkoisia kunhan ne tuosta aukeavat.

Plantagenin narsissit sulassa sovussa Kodin Terran krookuksien ja helmililjojen kanssa. Harmi kun auton hajoamisen takia venähtäneen mummilan reissun ajan varastossa aikaa viettäneet siniset helmililjat ovat ihan venähtäneet ja lörpsähtäneet... No, ovatpahan reunuskasveina mukavasti :-) En oikein saa niitä millään pystyynkään tuettua, tuntuu että varret napsahtelevat poikki jos niitä koittaa tuolta nostella ylös.

No onkos tullut joulu nyt kevään keskelle.... eiku...

Jaahans, ja mikäs sotku se tässä taas on meneillään?

No, tänään tuli ilmoitus että Postiin on saapunut lähetys ja lähettäjän perusteellä ryntäsin pakettia hakemaan heti kun pääsin. Siellähän oli tilatut kesäkukat, hiukan yllättäen kyllä, kun odotin niitä vasta toukokuussa. Olin taas illan / yön hämärinä tunteina tehnyt maailman parhaat kaupat ja tilannut vihdoin amppelit ja amppelikukat autokatokseen KodinKukista. Hiukan ihmettelin paketin pientä kokoa, mutta ajattelin, että ehkä sieltä on vaan lähetetty pelkät tarvikkeet ensin eri paketissa.

Kyllä nauratti kun paketista löytyikin minipieniä kukkataimia! :-D Joku oli taas tosi hyvin tutustunut siihen, mitä oli ostamassa ja nyt huuli pyöreänä tuijotti pikkuisia kasvin alkuja "jaa mihis nää nyt laittais..." Yläkuvassa olevat taimet olivat suurinta laatua, mitä paketista löytyi. Ja siis ei mitään valittamista myyjästä tai taimista, kyllähän KodinKukkien kuvastossa oli selitetty selkeästi taimikoot ja itse asiassa nyt kun katsoin niin etusivullakin lukee kissan kokoisin kirjamin "Esikasvatettavat taimet", en vaan ollut ajatellut asiaa ollenkaan aikaisemmin :-)

Eipä hätää, paketissa oli mukana myös kaupan päälle tulleet minikasvihuoneet, ja seikkaperäisissä ohjeissa kerrottiin, että minikasvihuone on hyvä kasvatuspaikka pikkutaimille. Varastossa oli pajupuille ostettua taimimultaakin säkkikaupalla, joten kaikki tarvittava löytyi, ei muuta kuin istuttamaan! Noin söpöinä ne nyt odottelevat kesää, saisinpa pidettyä ne hengissä siihen asti, että pääsee istuttamaan ulos ja mahdollisesti vielä kukkimaan... Ja itse asiassa oli tosi hauskaa päästä jo työntämään kädet multaan kun ulkona sitä joutuu vielä jonninaikaa odottamaan.

En nyt merkannut taimia sen kummemmin, että mitä laatua ovat, uskon taas optimistisena, että se riittää, että ne on loogisesti istutettu sama väri aina samaan riviin. Enköhän erota kuitenkin eri lajit toisistaan, ja ei sillä sitten niin kauhean väliä ole, miten värit jakautuu amppeleihin, kun kaikki värit sopivat keskenään yhteen. Amppeleita on 4 ja suurinta osaa taimista aina 3 kpl per laji tai väri, niin ei niistä ihan identtisia ole muutenkaan tulossa.

Amppeleihin suunnitelmana on siis laittaa miljoonakelloja 'Spring' sinisin, valkoisin ja vaaleanpunaisin kukin, lumihiutaleita sinisenä, valkoisena ja roosana, kerrottua amppelipetuniaa 'Viva' jota on sinisenä, valkoisena, roosana ja - yllätys yllätys - siniliilana ja vielä tummansinistä verbenaa, jos mahtuu. Hyvä olla reilu reservi kasveja, jos tässä seuraavan kuukauden aikana käy joku outo kato tässä omassa taimistossa...

Ylemmässä kuvassa on koko hengissäpidettävä perhe koossa, eli pikkukavereiden lisäksi Lidlistä ostetut hortensiat. Taisivat muuten olla kaupungin viimeiset yksilöt, muutaman Lidlin ehdin käydä läpi ennen kuin löysin vielä nämä kolme tarjoushortensiaa!

Ai mutta kuvastahan puuttuu vielä pelargonit, pääsevät sitten alakuvaan omaan potrettiin.

Siinä on tulossa patiopelargoni 'Villettaa' kolmea väriä ja tuoksupelargoneja 'Concolor Lace', 'Fragrance' ja 'Orange Fizz', KodinKukista siis nämäkin. Myyntiteksti lupasi, että nämä tuoksujat pitävät hyttyset ja ampiaiset loitolla, toivotaan niin! Niissä on jo aika vahva tuoksu, vaikka ovatkin noin pieniä, perheen mielipide jakautui aika vahvasti sen suhteen, ovatko tuoksut hyviä vai ei :-) Itse kyllä pidin, varsinkin sitruunainen Orange ja minttuinen Concolor olivat mukavan hajuisia.

Oli vielä pakko laittaa lähikuva tuosta hortensiasta, se on niin ihana. Toivottavasti saan ne vielä kukkimaan kesällä, nämä kukat ehtivät kyllä kukkia loppuun ennen kesää. Ja ainahan on sitten ensi kesä, jolloin ne luultavasti kukkivat uudestaan. Kaksi aikaisempaa hortensiaa olen talvettanut varastossa, yllättävän hyvin ovat kestäneet ja kukkineet syksyllä hienosti. Viime syksynä saattoi käydä hullusti, pakkasia ehti olla aika kauan ennen kuin sain aikaiseksi vietyä hortensiaruukut sisälle talvisäilöön, joten saas nähdä nouseeko tänä keväänä ruukuista enää mitään...

Ja on ulkonakin jotain tapahtunut, huomasin kyllä päivällä, että yksi aurinkokennolampuista, jotka unohtuivat syksyllä (kuten niin paljon muutakin) ulos, oli ilmestynyt lumen seasta esiin kuin mikäkin kevätkukka. Ja eipä siinä vielä kaikki, illalla kun tuli pimeä, sehän alkoi palaa posottaa, eli on ilmeisen ehjäkin vielä! :-) Tänään kyllä paistoikin aurinko, että oli mistä ladata, mutta en uskonut, että lampuissa on enää ulkona vietetyn talven jälkeen mitään henkeä.

Pari kuvaa vielä

Tässä vielä pari kuvaa eiliseltä... Ylempänä pakollinen "taidekuva", syreenit siinä pullistelee kevätauringossa.

Alakuvassa alppiruusupuisto, siis jonain päivänä, heh. Vielä ne nököttää takapihan perällä aika yksinäisinä ja pieninä, ja näin keväällä muutenkin vähän surkean näköisinä, mutta ehkä tänä vuonna saisin tuonkin kohdan pihasta vähän laitettua kivempaan kuntoon niin saisivat seuraa.

 

Itse asiassa tilasin jo Viherpeukaloilta valmiiksi suunnitellun perennasetin varjoon, toukokuussa pitäisi tulla seitsemää laatua varjoperennaa sen verran, että 1,6 x 2,4 metrin kokoinen perennapenkki olisi vain istutusta vaille valmis.

Pihablogin herättelyä

Jaahans, jos koittaisi olla tänä vuonna ahkerampi kuin viime vuonna tämän blogittelun suhteen.

Tänä vuonna onkin paljon suunnitelmia pihan varalle, viime vuosi oli vähän tyhjäkäyntiä sen suhteen niin on paljon asioita rästissä...

Mutta ensin tarvisi vähän lumien vielä sulaa :-) On ollut hieno talvi! Paljon lunta ja pakkasta, marraskuulta asti. Ja nyt alkaa olla mahtavia kevätsäitä, aurinko paistaa, linnut laulaa ja räystäiltä tippuu vesi...

Joo, ei ihan heti pääse nurmikkoa haravoimaan.

Kuten kuvasta näkyy, sää on aivan mahtava! Vaikka lunta on vielä paljon, se alkaa olla jo niin hötöä että kyllä se äkkiä sulaa pois, jos tällainen keli jatkuu.

Niin paljon on ollut lunta, ettei sivuterassiakaan pystynyt pitämään auki kuin sen verran, että siitä pääsi kulkemaan ympäri. Mutta sehän nyt riittääkin, eipä siinä talvella tulisi sen kummemmin oleskeltua kuitenkaan.

Enpä taida kaivaa vielä baden-baden -tuolia terassille, vaikka aurinko porottaakin :-)

Juhannukseksi mansikoita... No ei tältä mansikkamaalta :-) Se on siis tuolla katolta pudonneen lumikasan alla. Mahtaako juhannuksena olla edes vielä paljastunut koko mansikkamaa...



Ihmisillä on erilaisia aarteita. Kuvassa vasemmalla näkyy minun tämänhetkiset aarteeni, sähkölinjan alta löydetyt ja haetut pajupiiskat, joista aion punoa hienot pajupuut kesäksi. Ihan mielettömän hienoja pajuja: suoria, pitkiä, oksattomia... Pajukirjassa, josta idean sain (Sine Jakobsen: Ruukkupajut - elävän pajun punonta) sanotaan kyllä, että villi paju ei hyvin sovellu tähän hommaan, koska "se kasvaa aivan liian voimakkaasti". Minua kiinnostaisi nähdä, että joku meidän pihalla kasvaisi voimakkaasti, joten meinaan uhmata tuota ja koittaa pajupuita villipajusta :-) Enää tarvisi hankkia talvenkestävät ruukut, puiden on tarkoitus olla ruukuissaan ulkona kesät talvet.


Otin talteen vielä kuvan kirsikkapuusta ilman lehtiä. Olen kovasti miettinyt tuon leikkaamista, sehän on makeakirsikka Prunus avium, joten leikkausohjeita Suomen oloihin on ollut vaikeaa löytää. Tähän asti puu on saanut kasvaa ihan villisti ja vapaasti, ja kyllähän siinä nyt ovat oksat lähteneet ihan kivasti haarautumaan. Ostettaessa puussa oli ainoastaan pari pitkää piiskaoksaa. Tänä vuonna, kun puput olivat päässeet hiukan nakertamaan puuta, jouduin yhden alaoksan leikkaamaan kokonaan pois ja samalla nyt sitten napsaisin noista oikealla olevista haarautumattomista oksista noin 1/3 viime vuoden kasvusta pois. Saapa nähdä, onko sillä vaikutusta oksien haarautumiseen.

Muiden puiden leikkaamista ei tarvikaan tänä keväänä sen kummemmin miettiä, kun syksyllä jäi talvisuojaus tekemättä, niin puput hoiteli leikkaukset :-( Omenapuut on molemmat syöty ihan ympäri joka puolelta, ja helmiorapihlajaakin on maisteltu. No, kyllähän se harmitti aluksi kovastikin, mutta sitten keksin, että teen nyt sitten syödyistä omenapuista säleikköpuut terassin aitaan ja ostan uudet omenapuuntaimet syötyjen paikalle. Pari kesää menee hukkaan kasvumielessä, mutta olen jo oikein innoissani säleikköpuista ja nyt osaan varmaan valita uudet taimet vielä paremmin, kun ainakin Suislepp ei koskaan oikein intoutunut kasvamaan vaan oli jo viime kesänä aika surkean näköinen. Tai sitten paikka on vaan huono omenapuulle, katsotaan miten seuraavan yrityksen käy.